Lisää lähikalaa lautasille
Itämeri ja laajat sisävesistöt ovat monella tapaa erityinen luonnonvara. Kotimaisista vesistöistä kalastetun lähikalan syöminen on vesistöillemme ystävällinen valinta.
Vesistömme
Ihmisen toiminnalla ja tekemillämme valinnoilla on ollut ja on edelleen merkittävä vaikutus vesistöjen hyvinvoinnille. Ravinnevalumista ja ihmisen toiminnasta johtuva vesistöjen rehevöityminen onkin Itämeren ja sisävesistöjen suurin haaste. Valtaosa sisävesistämme on hyvässä kunnossa, ja myös Itämeren ravinnekuormaa on pystytty vähentämään. Silti erityisesti herkän Itämeren rannikkovesien kunto on heikko.
Rehevöitymisellä tarkoitetaan liiallisen ravinnemäärän, kuten typen ja fosforin, aiheuttamaa levien liikakasvua, joka johtaa mm. veden samentumiseen, happikatoon sekä eliöstön kaventumiseen.
Yksilötasolla voimme vaikuttaa vesistöjen kuntoon esimerkiksi arjessa tekemillämme kulutusvalinnoilla. Kotimaisen lähikalan käyttö tuottaa hyvinvointia sekä ympäristölle että ihmisille, ja kestävästi kalastetun lähikalan kulutus on ekoteko. Esimerkiksi särjen ja silakan syöntiä lisäämällä voimme vaikuttaa positiivisesti monimuotoisten vesistöjemme tilaan nyt ja tulevaisuudessa. Pidetään vesistöistämme yhdessä huolta.
Itämeri
Itämeri on ainutlaatuinen maailman toiseksi suurin murtovesialue sekä koti monimuotoiselle eliöstölle. Rannikon silokalliot muodostavat monelle rakkaan kansallismaiseman, ja Itämerellä on merkittävä historia kulkureittinä manner-Eurooppaan.
Itämeri ja sen uniikki ekosysteemi ovat kuitenkin jo pitkään olleet uhattuna: ihmisen toiminnasta johtuva rehevöityminen on vahingoittanut meren eliöstöä ja aiheuttanut ketjureaktion tavoin muutoksia niin merenpohjaan, kasvistoon kuin myös kalakantoihin. Myös ilmastonmuutos on aiheuttanut muutoksia Itämeressä jääpeitteen keskimääräisen laajuuden kaventuessa ja jääpäivien vähentyessä.
Meren kestävä käyttö ja sen tervehtymistä tukevat teot ovatkin ensiarvoisen tärkeitä terveen Itämeren ja sen eliöstön tulevaisuuden turvaamiseksi.
Silakan kalastuksella positiivinen vaikutus Itämeren hyvinvointiin
Silakka on eläinplanktonia ja pohjaeläimiä syövä parvikala ja saalismäärältään Itämeren kalastuksen tärkein kala. Silakan kalastuksella on suoria vaikutuksia Itämeren tilaan: kalastuksen mukana Itämerestä poistuu rehevöittäviä ravinteita, kuten fosforia ja typpeä. Kalastuksella on siis ravitsemuksen lisäksi rooli Itämeren tilan kohentumisessa, sillä rehevöityminen aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kuten levien kasvua, happikatoa ja lajiston köyhtymistä.
Silakan syömisellä on konkreettisia, positiivisia vaikutuksia Itämeren hyvinvoinnille, ja se on yksi parhaista tavoista vaikuttaa Itämeren tilaan kuluttajana. Suomalaisten ruokapöydissä silakka on kuitenkin vielä harvinaisuus, ja tällä hetkellä vain noin 4 % kalastetusta silakasta päätyy ihmisravinnoksi.
Silakalla merkittävä arvo kaupalliselle kalastukselle
Kalastus on rannikon perinteinen elinkeino, jolla on Suomessa pitkä historia. Nykypäivänä kaupallinen kalastus on usein pienimuotoista - yli 90 prosenttia kalastajista harjoittaa monitoimista perheyrittämistä. Syömällä kotimaista lähikalaa tuet myös suomalaista työtä: kasvava lähikalan kulutus luo työtä koko tuotantoketjuun aina kalastuksesta jatkojalostukseen.
Silakan ammattimainen trooli- ja rysäkalastus sai vuonna 2018 MSC-sertifikaatin merkiksi kestävästä ja ympäristöystävällisestä kalastuksesta. MSC-sertifikaatin kattavuus vaihtelee kalastusalueittain liittyen kalakannan kulloiseenkin kestävyystasoon. Silakka on niin määrältään kuin arvoltaankin kaupallisen kalastuksen tärkein kala, ja silakan kalastus on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana.
Suomen sisävedet
Suomi on tuhansien järvien maa - tarkalleen ottaen 168 000 järven maa. Järvet ja joet ovat elintärkeä osa ekosysteemiä, kesäistä mökkimaisemaa sekä harrastusten ja elinkeinojen mahdollistaja.
Yleisesti tarkasteltuna sisävesistömme voivat hyvin. Erot eri vesistöjen välillä ovat kuitenkin suuria, sillä järvien ja jokien kuntoon vaikuttavat merkittävästi paikalliset, esimerkiksi maa- ja metsätaloudesta aiheutuvat ravinnevalumat. Erityisesti pienet vesistöt kärsivät rehevöitymisestä.
Sisävesiemme suurin uhka onkin ravinnevalumista johtuva rehevöityminen, joka aiheuttaa muun muassa happikatoa ja lajiston köyhtymistä. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttama vesistöjen lämpeneminen uhkaa järvien hyvinvointia.
Särjen kalastus vähentää järvien rehevöitymistä
Särki on runsaslukuinen parvikala, joka ei hyvästä maustaan huolimatta ole perinteisesti kerännyt samanlaista arvostusta kuin monet muut kotimaisten vesiemme ruokakalat. Runsas särkikalakanta kiihdyttää järvien rehevöitymistä, sillä särjet käyttävät ravinnokseen rehevöitymistä ehkäisevää eläinplanktonia, ja levittävät ravintoa etsiessään pohjasedimenttiin kertyneitä ravinteita.
Hoitokalastuksella on pyritty tervehdyttämään järvien kalakantoja ja vähentämään rehevöitymistä. Hoitokalastus kohdistuu särkikalojen kalastukseen, jolloin järven kalakannan rakenne muuttuu terveemmäksi, edistäen kaikkien kalojen, myös särkien, ja koko vesistön hyvinvointia.
Särkikalojen kalastusta voisi vielä lisätä
Sisävesien tärkeimpiä kaupallisia kaloja ovat kuha, ahven ja muikku. Lisäämällä myös särkikalojen kalastusta voitaisiin turvata kestävä kalankäyttö sisävesillä. Kysyntää särjelle on, ja särkikaloista valmistetut elintarvikkeet ovatkin alkaneet vakiinnuttaa asemansa markkinoilla.
Särjen kalastus on sesonkiluonteista ajoittuen syksyyn ja kevääseen. Särki on parvikala, jota pyydystetään rysäkalastuksella, nuottaamalla ja troolaamalla. Sisävesillä Suomessa toimii noin puolitoista tuhatta rekisteröitynyttä kaupallista kalastajaa.
Hyvinvointia lähikalasta
Kotimaisen lähikalan käytön lisääminen luo hyvinvointia sekä vesistöille että meille ihmisille. Hoitokalastuksella on jo pitkään ylläpidetty ja kehitetty vesistöjen hyvinvointia. Hoitokalastuksen saalis ei kuitenkaan ole aina päätynyt elintarvikekäyttöön, vaan pahimmillaan jopa kaatopaikalle. Nykyään hoitokalastuksen saaliin hyödyntämisestä alkunsa saaneita elintarvikkeita löytyy markkinoilta ja esimerkiksi särki on ottanut uudestaan jalansijaa suomalaisten ruokapöydissä.
Tahtotila kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi on vahva. Kotimaisen kalanedistämisohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kalan käyttö niin, että vuonna 2035 suomalaiset syövät kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2-3 kertaa viikossa. Kalan käytön kasvu lisäisi työpaikkoja ja toimeentuloa, parantaisi ihmisten terveyttä ja pienentäisi ruokavalion ilmasto- ja ympäristöjalanjälkeä.
Osa monipuolista ravitsemusta
Kala - ja erityisesti kotimainen lähikala - on monipuolisen ja ympäristön näkökulmasta kestävän ravitsemuksen tärkeä rakennuspalikka. Kala on tärkeä D-vitamiinin lähde, minkä lisäksi se sisältää paljon kivennäisaineita ja proteiinia sekä mm. sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä hyviä rasvoja. Esimerkiksi särki sisältää runsaasti ihmiselle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja.
Kalaa suositellaan syötäväksi ainakin kaksi kertaa viikossa monipuolisesti eri kalalajeja vaihdellen.
Apetit käyttää tuotteissaan kotimaista särkeä ja silakkaa
Kotimainen lähikala on ympäristöä säästävä valinta. Ei kuitenkaan ole yhdentekevää, minkä kalalajin valitsee. Apetit käyttää kotimaisissa kalatuotteissaan kestävästi pyydettyä Itämeren silakkaa ja kotimaisista järvistä pyydettyä särkeä.
Suomalaisten kalastajien pyytämät kalat käsitellään ja valmistetaan valmiiksi tuotteiksi Suomessa. Esimerkiksi osa Apetitin Järvikalatuotteiden särjestä pyydystetään Säkylän Pyhäjärvestä, aivan kalatuotteita valmistavan pakastetehtaan vierestä. Lisäksi särkeä saadaan mm. Kuusamon alueen vesistöistä.
Särki ja silakka ovat myös WWF:n kalaoppaan mukaisesti paras valinta vastuullisten kalavalintojen eteen. Särkikalakannat ovat Suomessa vahvoja, ja roskakalan maineestaan huolimatta niiden ravintoarvot ovat hyvät. Myös silakka on ollut tärkeä ravinnonlähde pohjoisen ihmisille jo monien sukupolvien ajan, joskin senkin syönti on romahtanut. Selkämerensilakan kalastus on kestävällä tasolla, sillä on särjen tapaan WWF:n kalaoppaassa parhaan valinnan merkki.
Noin 63 000 ämpärillistä sinilevää pois vesistöistä vuosittain
Lähikalan käytön vesistöjen kuntoa parantavat vaikutukset ovat konkreettisia. Pelkästään vuoden 2020 aikana Apetitin käyttämän kalansaaliin myötä vesistöistä poistui noin 630 kiloa fosforia, mikä vesistöön jäädessään synnyttäisi noin 63 000 ämpärillistä levää.
Valmiilla ruokapakasteilla lisää kotimaista kalaa
Virallisten ravintosuositustenkin mukaan kalaa olisi hyvä syödä vähintään kaksi kertaa viikossa. Pakasteesta löytyvät valmiit kalatuotteet tekevät kalan lisäämisestä ruokavalioon helppoa. Käynti pakastealtaan kautta säästää sekä aikaa että rahaa.
Erityisesti kalapuikot ovat useimpien lapsiperheiden luottotuote. Apetit Kotimainen Järvikalapuikot ja Kotimainen Itämeren kalapuikot tekevät kotimaista lähikalaa tutuksi lapsille maistuvassa muodossa. Tutustu Apetitin lähikalatuotteisiin tarkemmin osoitteessa apetit.fi.